Viime lauantaina matkustimme sitten 'vuorille' ekaan tenttiin. Matka ei sitten lauantaina sujunutkaan niin jouhevasti kuin arkipäivinä. Opiskelijoille ja työmatkaajille suunnattu bussi 100 ei sitten kulje lauantaisin. Onneksi CERAMiin pääsee muillakin busseilla, mutta pitää olla tarkkana (kuten tietysti muutenkin), että nousee juuri siihen bussiin joka todella menee sinne asti minne itse haluaa päästä (: ) - kuulostaa kyllä ihan ilmiselvältä. Mutta välillä jotkut itsestään selvä asiat eivät ole selviä. Ja kun bussi vihdoin tuli...ja kesken matkan bussikuski huusi :"terminus". Lievä paniikki alkoi vallata mielen, että tulikohan lähdettyä koululle tarpeeksi ajoissa.Tulihan se seuraava bussi kun jaksettiin puoli tuntia odottaa,ja ehdittiin tenttiin. Aina kannattaa varata paljon aikaa siirtymiseen paikasta A paikkaan B.
Ohjeet tenttikäyttäytymisestä ja nimilistan luokkanumeroineen olimme saaneet useamman kerran kurssikoordinaattoreilta sähköpostitse. Tenttiin piti saapua hyvissä ajoin vähintään 20 minuuttia ennen tentin alkamista. Mitään syötävää eikä juotavaa ei saanut olla mukana. Ihan ensiksi tarkistettiin henkilöllisyys eli henkilöpaperit piti olla mukana (tai opiskelijakortti, jota meillä ei vieläkään ole). Tenttipaperit odottivat valmiina pöydällä. Monivalintatentin täyttämiseen oli omat tarkat säännöt: käytä MUSTAA kuulakärkikynään, sinulla on yksi mahdollisuus korjata vastauksesi käyttämällä toista vastausriviä (tai käytä korjauslakkaa), jolloin toiselle riville merkkaamasi vaihtoehto ainoastaan huomioidaan. Ja lisää ohjeita: älä tee rasteja vaan mustaa vastauksesi, muista täyttää kurssinumero, opiskelijanumero ja sukunimi (jonka allekirjoitat) sekä etunimi. Jos tenttipaperi on väärin vai vaillinaisesti täytetty tentistä reputetaan heti.
Tentti ei ollut helppo. Se oli monivalintatentti. Olen joskus henkilökohtaisesti kompastunut monivalintatenteissä, koska useinmiten väärästä vastauksesta saa miinusta. Terveisiä vaan Terholle jonka neuvo "jos et tiedä, älä laita mitään" soi vieläkin päässäni monivalintatenteissä. Jossain kohtaa toivoin että olisin natiivi englanninkielinen tai olisin edes ottanut sanakirjan mukaan. Lupaa sanakirjan käyttöön tentissä ei saatu koskaan..vasta tenttipaperista selvisi, että se olisi ollut mahdollista.
Tenttisalissa oli pakko olla tunti. Ylipäänsä tentti kesti kaksi tuntia. Tulokset ? Kukaan ei tiedä milloin ne saa...tai mistä ylipäätänsä sitä tietoa voisi kysyä. Tentin jälkeen käytävillä oli mahtava puheen sorina. Suurin kysymysmerkki kaikkien huulilla oli: kuka on Martin Wolf ?..minäkin päätin lukea hänestä vähän lisää jatkossa.
Ja tällaisen puristuksen jälkeen painettiin suoraan Niceen: Riikka jääkiekkoa katsomaan (siitä voisi varmaan kirjoittaa oman tarinansa...jäähalli sporttikeskuksen viidennessä kerroksessa...), ja minä kävelin kolme tuntia meren rannassa sekä ihmettelin Nizzan vanhan kaupunkin ihania pikku kujia pikku ravintoloineen sekä mahtavaa lauantai illan tunnelmaa kun ihmiset kerääntyivät nauttimaan illallista pimenevässä yössä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti