tiistai 6. lokakuuta 2009

Vive la cuisine de Riviera....perhejuhlintaa yms.

Viime viikko oli yhtä 'perhejuhlaa'. Pääsimme samalla Nicolaksen kanssa nauttimaan ranskalaisen (tai rivieran) keittiön saloista. Oli myös mukava tavata vuokraemännän tuttavia. Ensin vietimme perjantai iltana Nicolaksen syntymäpäiviä. Isabelle laittoi ruoaksi jänistä (lapin). Herkullista. Paisti kypsyi uunissa vihannesten (tomaatti, oliivi, valkosipuli, sipuli) kera ja yrteillä maustettuna. Jälkiruoaksi juustoja ja omenakakkua ja pikku kahvi (café). Shamppajalla tietenkin aloitettiin (+ ai juu pikkusuolaisilla ja herkkusienillä). Ruoan aikana maisteltiin paria eri viinilajia...toista ruoan kanssa, ja toista juustojen kera.(kuvat alempana).
Sunnuntai iltana saimme vieraaksi vuokraemäntämme Isabellen ystäviä. Hänellä on kuulemma tapana kutsua nämä ystävät kerran kesässä nauttimaan Soupe au Pistou´ta. Keiton maine on jo niin vahva, että kaverit todella odottavat tätä iltaa. Me olimme onnekkaita, ettei Isabelle ollut ehtinyt kutsua ystäviään aikaisemmin kesällä. Miksi tätä keitto syödään juuri kesällä? Koska kyseessä on "basilika-keitto" ja basilika kuulemma kuuluu kesään. Homma alkoi vihannesten kuorimisella ja pilkkomisella (kuvassa ahkerat työntekijät...normaalisti keiton tekoon menee kuulemma koko päivä, mutta meidän avulla kaikki meni nopeaasti). Me siis kuorimme ja pilkoimme mm. purjoa, papuja, porkkanaa, perunaa, naurista, sipulia, valkosipulia. Keittoon kuului myös erikseen tehty 'pesto' (valkosipuli, basilika, oliiviöljy+ tomaatteja..ei laitettu parmesaani juustoa...). Ja ihan ensiksi kiehumaan laitettiin parmankinkkumöhkäle. Kun se oli kiehunut tunnin lisättiin vihannekset ja aivan ennen tarjoilua 'pesto'.
Ilta aloitettiin alkudinkillä ja alkupaloilla. Ja ystävät kehuivat kilpaa keiton tuoksua, joka kuulemma levisi avoimista parvekkeen ovista kaikkialle naapuristoon. Ja mikä upea adjektiivien sanahelinä kun itse soppaan käytiin käsiksi. Oli aivan mahtavaa kuunnella miten nämä ystävät kehuivat emäntämme keittotaitoa ja keittoa. Siinä saimme me apuritkin osamme. Täällä todella osataan kehua, ja se sanotaan ääneen. Ja todella soppa oli erinomaista, mutta tuhtia. Lopuksi söimme kuitenkin vielä juustoja sekä jälkiruokaa (Tiramisua ja suklaakakkua).
Minä todella tankkasin sillä olin aamulla käynyt juoksemassa paikallisessa juoksutapahtumassa, josta pieni juttu toisaalla. Tämän ruoan jälkeen ei enää energiavajetta muuten ollut. Oli hyvää palautusta.












Syntymäpäiväkuvat:














Täällä ruoka on todella hyvää ja maukasta. se tehdään yksinkertaisesti, pelkistetyistä aineksista. 'Köyhän maan ruokaa' kuten vuokraemäntämme sanoi. Kun ei ollut kuin jauhoja, kananmunia, suolaa, oliiveja, vähän lihaa ja tomaatteja..ja piti pärjätä näillä aineksilla. Olen muutamia kertoja käynyt viikonloppuisin paikallisella torilla ruokaostoksilla ja nauttinut suuresti. Olen ostanut vihanneksia, juustoja ja maistellut paikallisia erikoisuuksia ("pikkuoliiveja" ja soccaa eli 'lettuja) Tuoreita viikunoita en ollut ennen syönyt. Torilla käyntiin kuuluu myös ostereiden maistelu. Tämän alueen ruoka muistuttaa myös paljon italialaista ruokaa. Täällä on oma raviolinsa ja muutenkin esimerkiksi tuorepastaa käytetään paljon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti